Viime aikoina olen kirjoitellut enempi kuin tarpeeksi kesätyöhakemuksia. Nyt vaan vielä viimiset kehiin ja sit sormet kyynerpäitä myöten ristiin että sais oman alan hommia ens kesäks. Töitä kyllä olisi ilman hakemuksiakin, mutta ei niistä mitään opintopisteitä saa, perkule. Ainakaan vielä en ole keksinyt miten kemiantekniikan harjoittelun saisi kuitattua kaupan alan hommilla...
Tuli nuo Oscaritkin jaettua melkein kaks vuorokautta sitten. Nukuin sinä yönä levottomasti ja päädyin toljottamaan gaalan loppuosaa. Monet palkinnot menivät ihan kohdalleen, mutta eivät tietenkään kaikki. Eihän sitä miulta kysytty kenelle pystejä pitäis jaella. Naiset olivat taas nättejä, kuten aina. Viimisen päälle oli tälläydytty niinkun asiaan kuuluu ja naisnäyttelijät taistelivat palsta-aloista toistensa kanssa kuka kenenkin suunnittelemassa mekossa. Jotenkin kämänen unipaita päällä peiton alla tuli semmonen, no, ei-niin-kovin-nätti -olo. Pitäisiköhän Oscar-gaalan alussa sanoa kaikille katsojille, että ootte ihan mukavia vaikka olettekin yökkärit päällä ja hiukset sekasin siellä kotisohvillanne? Ainakin miule olis tullu heti parempi olo :)
Nytkään en ole mitenkään tyylikäs. Lökärit jalassa ja villatakki päällä yritän selvitä tästä +24 asteen kylmyydestä. Flunssa pukkaa päälle, eikä mikään tunnu lämmittävän tarpeeksi. Tänpäivänen lentopallopeli koulussa sai kropan hetkeksi muistamaan, miltä tuntuu kun on lämmin, jopa hiki. Mutta hetikohta kun pysähdyin, vilu palasi. Eikä lähde sitten millään. Pannullinen haudutettua teetä on juotu, mutta senkin lämmittävä vaikutus kestää vain hetken. Täytyy kait ottaa vaan iisisti ja toivoa ettei tauti muutu keuhkojaraastavaksi yskimiseksi, kuten mummilleni kävi. Ja tietenkään mummi ei voinut olla halaamatta kun kävin häntä hiihtolomalla moikkaamassa :D Semmosia ne mummit on. Rakkaita ja kovia halimaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti